Kolmekymmentä

Kun ihminen täyttää kolmekymmentä, jotakin ihmeellistä tapahtuu. Kun puhutaan kolmenkympinkriisistä, se yleensä tapahtuu jo paljon ennen itse tapahtumaa. Monet käy kriiseilyä läpi suunnilleen pari vuotta ennen kuin kolmekymmentä tulee täyteen. Tai näin ainakin minun lähipiirissäni on ollut. Ja myöksin itselläni. No sitten kun se virallinen päivä koittaa, ei se oikeastaan tunnukaan enää niin ihmeelliseltä. Kriiseilyt on kriiseilty ja iskee aikamoinen seesteisyys.

Hieman itseäni vanhempia haastatelleena, paljon hyvää tulee tämän maagisen luvun jälkeen. Ensinnäkin sitä lakkaa välittämästä siitä, mitä muut ihmiset ajattelee. Tärkeintä on se mitä itse ajattelet, ja tämä päteen myös siihen mitä mieltä olet itsestäsi. Ihan käsittämätön helpotuksenaalto tulee kun tämä asia iskee tajuntaan. Oikeastaan aukeaa ihan uusi maailma, ja tulee tehtyä semmosia juttuja jotka itselle on tärkeitä. Tulee oltua täysin oma itsensä, ja tajuttua että se on ihan hyvä tyyppi. Samalla ne ihmiset jotka eivät tätä kestä, katoaa elämästä, ne parhaat ja aidoimmat tyypit jää ystäväpiiriin. Ne todelliset ystävät.

Toinen muutos mikä tapahtuu kolmenkympin jälkeen, tapahtuu naisellisuudessa. Tässä iässä on karttunut jo vähän kokemusta esimerkiksi seksin suhteen, ja kun on sinut itsensä kanssa, menee hommat ihan uudelle tasolle. Tai näin ne ainakin väittää. Jonkun hömppäkyselyn mukaan miehet pitää kolmikymppisiä naisia kaikista haluttavampina, liittyen varmaankin juuri tähän asiaan.

No kuitenkin, kun täyttää kolmekymmentä, ei enää olekaan ihan nuori hempukka. Alkaa arvostamaan hieman eri asioita kuin kymmenen vuotta sitten. Silloin kun sanoi, että terveys on elämässä yksi tärkeimpiä asioita, ei sen eteen kuitenkaan ollut valmis tekemään juuri mitään. Ja miksi olisikaan, koska nuorena elimistö toimi kuin rasvattu. Se on suunniteltu itse huoltamaan itseään, eikä paljon hetkahda ruokavalion perseellään olemisesta, alkoholista tai röökistä, valvotuista öistä ja nukutuista päivistä

. Mutta nyt kymmenen vuotta myöhemmin kaikki ei olekaan niin helppoa. Siksi olen nyt päättänyt alkaa panostamaan kunnolla omaan hyvinvointiin. Omalla kohdalla pahimmat renkkaukset on tällä hetkellä ihossa ja suolistossa (niin kuin suurimmalla osalla ihmisistä. Osalla jopa sitä tietämättä). No onneksi nämä ovat semmoisia juttuja jotka pitäisi pystyä hoitamaan ihan kiinnittämällä huomiota elämäntapoihin.  Kuulostaa hieman radikaalilta nämä omat elämänmuutokset, mutta ne ovat tällä hetkellä välttämättömiä. Ainakin nyt toistaiseksi, koska haluan nähdä mitä tapahtuu. Jossain vaiheessa voi vähän löystätä, mutta nyt mennään näillä. Esimerkiksi ruokavalion olen muuttanut niin, että syön vain vegaanista ruokaa. Ja kaiken lisäksi olen luopunut kaikista viljatuotteista.... Kuulostaa tiukalta, tiedän, mutta yllättävän helppoa on ollut. Varsinkin kun on jo valmiiksi niin vankka tietopohja ravitsemuksesta.

Lisää myöhemmin..

-Eeva-